Sain vihdoin psykologin lausunnon käsiini.
Hänen mielestään olen miettinyt tarkoin lapsen hankkimista ja isättömyyden merkitystä. Ystäviltä ja siskoltani saan tukea. Ja uskon vanhempieni suhtautuvan myönteisesti, kunhan heille asiasta kerron. Jotain oleellista hän siis oli unohtanut kirjoittaa muistiinpanoihinsa.
Ajatukseni lapsen saamisesta vaikuttavat realistisilta ja olen perehtynyt lahjasolukysymyksiin kattavasti. Keskustelussa ei ollut noussut esille asioita, jotka estäisivät hoitojen aloittamisen.
Eli ilmeisesti psykologin käynnit menivät paremmin kuin luulin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti