Sisaruksia?

Klinikalla hoitaja otti puheeksi mahdollisen tulevan lapseni mahdollisen tulevan sisaruksen.

En oikeastaan ole missään vaiheessa hoksannut ajatella, että käyttäessäni luovutettuja siittiöitä, lapsellani hyvin todennäköisesti olisi sisaruksia jossain. Hänen luovuttamiaan siittiöitä on voitu käyttää muidenkin naisten hedelmöittämiseen. Aivan määrättömästi yhden miehen luovuttamia siittiöitä ei kuitenkaan jaeta ympäriinsä, vaan siinäkin tulee rajat vastaan. En ehtinyt sisäistää aivan kaikkea kuulemaani, joten en tiedä onko viisi naista kansainvälinen raja vai onko vain Suomessa rajoitettu yhden luovuttajan siittiöillä hedelmöittäminen viiteen naisen. 18-vuotiaana lapsellani on mahdollisuus saada selville luovuttajan henkilöllisyys ja halutessaan ottaa yhteyttä häneen. Silloin saattaa selvitä, että luovuttajalla itselläänkin on lapsia.

Seuraavaksi sivuttiinkin aihetta siitä haluanko itse myöhemmin lisää lapsia. Sitä ei suoraan kysytty, ehkä tarkoitus olikin herättää ajattelemaan asiaa. Kun päätän siittiöiden alkuperämaan ja vaatimani kriteerit, voin samalla varata option saada mahdollisen pikkusisaruksen samoilla geeneillä.

Olisiko tärkeää, että lapseni olisivat täyssisaruksia? Ulkonäöllisestihän se vaikuttaisi eniten, ehkä. Normaalien parien perinteisellä tavalla saaduilla lapsilla on jokaisella omat persoonansa. Sitä ei geeneillä voi määrittää loppuun saakka. Hoitaja kertoi joidenkin perustelleen samaa luovuttajaa sillä, että lapset voivat tukea toisiaan siinäkin tilanteessa, kun täysi-ikäistymisen jälkeen ottavat yhteyttä luovuttajaan. Aiemmin 18 vuotta täyttävä saa halutessaan selvittää luovuttajan henkilöllisyyden ja tällöin nuoremmallakin on mahdollisuus saada sama tieto. Toisille vanhemmille on tärkeää, että lapset eivät voi kinata keskenään ominaisuuksistaan, tai ainakin vanhemmat voivat vakuuttaa, että molemmilla on samat geenit.

Vastaantulleiden ongelmien varjossa en varmaankaan ole edes osannut ajatella mahdollisia sisaruksia ollenkaan. Jos nyt yksi lapsi ensin?

Elokuva: Sattuman kauppaa

Lainasin siskoltani elokuvan nimeltään Sattuman kauppaa (Then she found me, 2007).

Elokuvan pääosissa nähdään Helen Hunt, Bette Midler, Colin Firth ja Matthew Broderick. Elokuva kertoo eroista, uusista suhteista, vanhoista suhteista, vanhemmuudesta, lapsista, raskaudesta ja hedelmöityshoidoista. Tarina ei ollut aivan perinteisin. 39-vuotias nainen haluaa lapsia, mutta ihmissuhteet sekoittavat toiveen toteutumista. Lajiltaan elokuva taisi olla ennemmin draamaa kuin komediaa.

Nyt kuitenkin jo tiedän, että amerikkalaisista elokuvista tuttu selattava "postimyyntikuvasto" spermanluovuttajista ei ole täysin tuulesta temmattu. Tanskalaisen spermapankin tiedoista löytyy jopa nimiä ja lapsuuskuvia! Halutessaan luovuttaja on saanut kuvailla mm. persoonaansa ja elämänarvojaan.


Then she found me IMDb:ssä.

Hoitosuunnitelman lääkitys

Keräänpä tähän vielä hieman tietoa hoitosuunnitelmassa mainituista lääkkeistä. Yksinkertaistetusti.
Päivitetty 6.10.2013

Terolut

Terolut on keinotekoinen hormoni, joka muistuttaa läheisesti luonnollista progesteronia. Kymmenen päivän kuurin tarkoitus on saada epäsäännöllinen kuukautiskierto pidettyä kurissa.

Primolut

Primolut on keltarauhashormonivalmiste. Sillä on samanlaisia ominaisuuksia kuin luonnollisella naishormonilla. Primolutia käytetään mm. erilaisten vuotohäiriöiden ja eri syistä johtuvan kuukautisten puuttumiseen hoitoon. Kymmenen päivän kuuri ja lääke tablettien muodossa. (6.10.2013)

Clomifen

Clomifen on keinotekoinen antiestrogeeni. Viiden päivän kuurin tarkoitus on stimuloida munasarjoja ja kypsyttää munasarjarakkuloita.

Clomifen jää pois minun hoitosuunnitelmastani. (6.10.2013)

Menopur

Menopur sisältää foliikkelia stimuloivaa hormonia ja lutenisoivaa hormonia. Molempia esiintyy luontaisesti miesten ja naisten elimistössä. Menopur on kuiva-aine, joka liuotetaan nesteeseen ennen käyttöä ja annetaan pistoksena ihon alle. Menopuria käytetään, kun munasarjat eivät tuota munasoluja (esimerkiksi PCOS:n, eli monirakkulataudin vuoksi). Menopuria käytetään myös, mikäli munasarjojen toivotaan kypsyttävän useita munarakkuloita, esimerkiksi koeputkihedelmöityshoitoa varten.

Pregnyl

Pregnyl sisältää ihmisen koriongonadotropiini -nimistä hormonia. Pregnyl on kuiva-aine, joka liuotetaan nesteeseen ennen käyttöä ja annetaan pistoksena ihon alle. Pregnylillä saadaan munasolu irtoamaan.

Henkinen harppaus

Syystä ja toisesta en ehtinyt alkaa panikoida klinikkakäyntiä edeltävänä iltana. Tasan tuntia ennen aikaani alkoivat kädet täristä ja sydän hakata kiivaasti. Jännitys kuitenkin hellitti parkkipaikkaa etsiessä. Levollisin mielin kävelin klinikalle.

Ensimmäisenä tapasin omalääkärini. Kartoitettiin tilanteeni ja ajatukseni. Lääkäri perehtyi aiemman lapsettomuushoitoni epikriisiin. Lopuksi olisi otettu papa-koe ja ultrattu, mutta koska olen käynyt jo tänä vuonna papa-kokeessa, sitä ei tarvittu. Ultraus päätettiin siirtää lähemmäs hoitoijen aloittamista. Teimme hoitosuunnitelman.

Lääkärin jälkeen tapasin hoitajan. Hänen kanssaan keskusteltiin tarkemmin siittiöistä, tulevan vauvan elämästä ja hoitosuunnitelman käytännön asioista.

Sain mukaani lähetteen verikokeisiin, reseptejä, lakitekstejä tiivistettynä ja pari opasvihkoa.

Aikataulu tulee olemaan se, että kesän aikana tapaan pari kertaa psykologin. Syksyllä lopetan Cerazette-lääkitykseni. Ensimmäiseen kiertoon otetaan Terolut-kuuri tukemaan hormonitoimintaa. Toiseen kiertoon Clomifen, Menopur ja Pregnyl, ja ultratarkistuksen jälkeen inseminaatio. Lopullinen aikataulu riippuu kuitenkin siitä minkä maalaisiin siittöihin päädyn.

Tällä hetkellä kotimaisia siittiöitä ei ole. Aiemmin kirjoitinkin, että halukkaista luovuttajista vain 20% on sellaisia, joiden siittiöitä voidaan käyttää. Tämä johtuu siitä, että kaikkien siittiöt eivät kestä pakastusta, vaikka muutoin olisikin laatusiittiöt kyseessä. Siittiöiden matka kestää vähintään kolme kuukautta kaikkien laatutarkastusten ja testipakastusten kautta itse hedelmöitettäväksi. Niitä voidaan kuitenkin pakastaa jopa 15 vuotta. Ja teoriassa on mahdollista, että mikäli joku sukulaiseni tai tuttavani sattuisi luovuttamaan Suomessa siittiöitä, niitä käytettäisiin minun hoidoissani. Mitä kaikkea voikaan tulla mieleen kysyä.. Suomessa lakiuudistuksen jälkeen halukkaiden määrä on laskenut merkittävästi. Miehiä tuntuu pelottavan ajatus siitä, että joku 18-vuotias nuori aikuinen haluaa vuosien päästä selvittää geeniensä alkuperän. Tanskalaiset ovat edelleen innokkaita luovuttamaan siittiöitään. Mistähän johtuu tämä maiden välinen ero asiassa?

Tanskan valikoimassa on tanskalaisia, ruotsalaisia ja jopa suomalaisia siittiöitä. Esitutkimukset ovat samaa tasoa kuin Suomen luovuttajien kohdalla. Kokemukset ovat olleet hyviä. Tanskalaisista siittiöistä on hieman enemmän tietoa saatavilla kuin suomalaisista, esimerkiksi ammatti. Mikähän merkitsee eniten: geenien alkuperämaa, silmien väri vai ammatti. Sain ohjeet, joilla voin perehtyä siittiöiden "postimyyntikuvastoon" etukäteen. Tanskalaisia siittiöitä suositeltiin tilattavaksi 2-3 näytettä kerralla. Niistä laitetaan mielellään kimppatilausta vetämään, jos samaan aikaan olisi muitakin halukkaita, näin saadaan toimituskulut pienemmäksi. Käytännössä tanskalaiset siittiöt saattavat olla listahintoihin nähden arvokkaampia. Tanskassa näytteet on valmiiksi esikäsiteltyjä, joten sen toiminnon hinta jää sitten täällä päässä hoidon hinnasta pois. Eli loppuhinta tulee olemaan samaa luokkaa.

Kaikilta luovuttajilta kysytään kenen hoitoihin siittiöitä saa käyttää. Jotkut rajaavat siittiöidensä käytön pelkästään heteropareille, mutta yhä useampi sallii käytön myös itsellisten naisten ja naisparien hoidoissa.

Ajatuksia heräsi monestakin aiheesta.. Kuten haluanko mahdollisen sisaruksen olevan täyssisarus. Ja mahdolliset/todennäköiset sisarukset muualla. Mahdollinen tuleva lapseni saattaisi löytää mahdollisen sisaruksensa sosiaalisesta mediasta ja he saattaisivat tutustua toisiinsa. Jännittävä ajatus!

Jännitystä ja respektiresursseja

Ensimmäinen käynti klinikalla lähestyy. Henkinen aamukampa on otettu käyttöön ja samalla jännitys on ohittanut innokkuuden.

Haluan uskoa, että käynti ei tule olemaan henkisesti yhtä raskas kuin entisessä elämässä. Silloin ensimmäinen käynti oli merkki epäonnistumisen oivaltamisesta. Samalla yhteiskunnan luomat paineet kolkuttivat takaraivossa. Tällä kertaa menen täysin omasta halusta, itse asettamillani tavoitteilla ja ilman ympäristön laatimia odotuksia. Harva osaa odottaa lisääntymistä sinkkunaiselta. Ehkä? Ajan lähestyessä vanhat tuntemukset kuitenkin nostivat päätään ja muistin, ettei tämä mikään läpihuutoprojekti tule olemaan.

Pakon edestä jouduin tutustumaan poikien respektiresursseihin ja maskuliinisuuden rakentumiseen, ja tällä hetkellä lapsen kasvattaminen järkeväksi aikuiseksi tuntuu hyvin haastavalta ajatukselta. Miten saada lapsi pysymään kaidalla polulla? Kuinka paljon rahaa täytyy olla, että lapsi ei tule nyky-yhteiskunnassa syrjityksi väärien farkkujen tai vanhentuneen kännykkämallin takia? Mistä kumpuaa terve itsetunto? Minkälaiset mahdollisuudet äidillä on vaikuttaa lapsuus- ja nuoruusiän ongelmien ehkäisyyn tai niiden ratkaisemiseen? Nämä ja monta muuta kysymystä heräsi aiheeseen perehtyessä.

Edellisen kappaleen kysymyksiin tuskin saan vastauksia ensimmäisellä klinikkakäynnillä. Jospa kuitenkin hieman viisastuisin projektini suhteen.