maanantai 9. kesäkuuta 2014

Onko meilläkään varaa lapsiin?

Yle uutisoi tänään eilen syntyvyyden vähenemisestä. Artikkeliin on haastateltu Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchia. Hänen mukaansa syntyvyys on vähentynyt vuosittain jo kolmen vuoden ajan. Lapsettomuuden syitä on monia. Osa valitsee tietoisesti elämän ilman lapsia, mutta suuri osa lapsettomista on tahattomasti lapsettomia. Tahattoman lapsettomuuden syyt ovat joko lääketieteellisiä tai sitten ei ole löydetty sopivaa kumppania, jonka kanssa rakentaa perhe. Täällä bingo! 

On kuitenkin havaittu viitteitä siitä, että taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus  on lisännyt lapsettomuutta. Erityisesti vähän koulutettujen keskuudessa. Ymmärrän täysin, koska jo lapsettomuushoidot ovat kalliita, vaikka niihin alkuun saisikin Kelan korvauksia. Lisäksi asiaan vaikuttaa lapsiperheiden tukijärjestelmän heikentäminen, joita monissa muissa Euroopan maissa on pyritty tässä taloudellisessa parantamaan leikkausten sijaan.



Väistämättä mieleeni tuli muutaman kuukauden takainen kreikkalaisen Maria Bouzougloun haastattelu. Kätilönä toimiva Maria arvioi syntyvyyden laskeneen lähes neljänneksellä Kreikan finanssikriisin myötä. Korkeakoulututkinnosta huolimatta haave perheenperustamisesta tuntuu maan taloudellisen tilanteen vuoksi kaukaiselta.


Alkaako Suomessa tilanne olla lähellä Kreikan finanssikriisiä? 


Lapsiin kuluvaa rahamäärää on tutkittu monia kertoja. Helsingin Sanomissa helmikuussa julkaistu kolumni oli minun huumorilleni sopiva analyysi asiasta. Itsekin olen pyöritellyt asiaa blogissani eri lähtökohdista (esimerkiksi täällä ja täällä). Eli paljonko lapsi tulee maksamaan?

Täytyy tehdä pieniä ja suuria hankintoja. Vauvalla on kuulemma syytä olla oma sänky (vai olikohan se niin, että vanhemmilla on syytä olla oma sänky?), lastenvaunut, vaatteita, tuttipulloja, kuumemittaria, vaippoja.. Aineettomia hankintoja ainakin vakuutuksen muodossa. Ehkä muuttaa isompaan asuntoon ja hankkia tilavampi auto. Isompana sitten harrastukset ja sosiaaliseen statukseen vaikuttavia välineitä, kuten kännykkä, farkut ja polkupyörä.

Sitten tietysti äidin tulojen pienentyminen äitiysloman ja mahdollisen hoitovapaan ajalta. Ja kuten jo tekstini alussa olen pohtinut, ei valtion avustuksilla rikastumaan pääse.

Reettan kanssa jaan tämän ajatuksen:
"On silti vaikea uskoa, että Suomessa moni jättäisi hankkimatta lasta vain rahan takia."



Toisaalta Suomessa naisilla on mahdollisuus olla itsenäisempiä kuin monissa muissa maissa. Ei välttämättä tarvita miestä elättämään perhettä. Tai ei olla niin paljon miehen tulojen varassa. Lapsen koulutuksesta ei tarvitse maksaa ja lapsiperheiden tukijärjestelmä on leikkaustenkin jälkeen parempi kuin muissa maissa. Minustakin tuntuu paremmalta vaihtoehdolta lähteä hedelmöityshoitoihin yksin kuin etsiä tuleville lapsilleni hyvätuloinen isä.



Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että asiaa pohtiessa meni melkein koko sunnuntai. Ehkä jotain kevyempää pohdintaa seuraavalla kerralla.

2 kommenttia: