Muutosten tuulia

Elokuun epäonnistuneiden onnistumattomien hoitojen jälkeen en ole käyttänyt extra-hormoneja. Aikaisemmin käytin minipillereitä välttääkseni kovat kuukautiskivut, enkä vielä ole saanut aikaiseksi varattua gynekologille aikaa reseptin uusimista varten. Lähes kaksi kuukautta olen ollut "luonnontilassa" ilman ylimääräisiä hormoneja, ja olen havainnut elimistössäni muutoksia. En tiedä ovatko nämä muutokset ohimeneviä vai pysyviä. Tai käyttämieni hormonien sivuoireita (jälkioireita). Vai onko elimistöni vihdoin alkanut toimia?

Joka tapauksessa nyt on käynyt sillä tavalla, että tunnistan ovuloivani. En tiedä mitä munasarjoistani irtoaa, mutta oireet ovat selvät. Melkein harkitsen hankkivani ovulaatiotestejä seuraavaan kiertoon varmistaakseni tämän ilmiön todeksi. Toisaalta sillä ei ole merkitystä, koska projektini seuraava etappi on IVF. Sitä varten elimistöni ei tarvitse toimia ilman lääkkeitä. 

Ovuloinnista päästäänkin aasinsillalla seuraavaan seikkaan. Nimittäin hoitojen aikaisten havaintojeni ja ystävieni kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta olen ottanut käyttöön termin nimeltään "ovulaatioteoria". Ystävieni keskuudessa tuolla tarkoitetaan olennaisesti ovulaatioon liittyvää teoriaa. Jostain syystä ovulaation lähestyessä useat naiset alkavat havaita suvunjatkamista ajatellen potentiaalisia geenejä ympärillään. En tiedä onko se luonnon keino pyrkiä varmistamaan lajin jatkuvuus vai pelkästään hormonivaihteluista johtuvaa mielen ja tunteiden ailahtelua. Onkohan olemassa tutkittua tietoa, mitä kaikkea naisen aivoissa tapahtuu kierron eri vaiheissa?

Kerrottakoon vielä huolestuneille miehille, että ovulaatioteoria ei koske kaikkia naisia eikä se vie naista niin kuin pässiä narussa, vaan naisilla on edelleen oma tahto ja kierron mukaan vaihtuvat mielipiteet.