Heinäkuu on mennyt syksyä odotellessa.
Suunnilleen kuukauden kuluttua jätän minipillerit pois ja elimistöä aletaan valmistella ensimmäistä hoitoa varten. Viime viikolla kävin ostamassa foolihappolisää. Terveyden Tukipilarit -radio-ohjelmassa (nykyään Terveyden Avaimet) Paula Heinonen on suositellut foolihappolisää jo siinä vaiheessa, kun vasta suunnittelee raskautta.
Aloitin sentään työstämään klinikalta saatuja "kotitehtäviä".
Viikonloppuna kävin ystäväperheellä kylässä. Sain tilaisuuden haastatella vanhempia siitä kuinka uusperheen lapset tulevat keskenään toimeen. Näinhän sen toki itsekin. Jos en tietäisi, en olisi huomannut, että eivät ole saaneet samoja geenejä. Samalla tavalla nahistelivat kuin muutkin sisarukset. Ja kuitenkin pääasiassa sulassa sovussa viilettivät menemään. Asiasta ovat puhuneet paljon ja avoimesti. Vanhempien silmissä ja sydämessä kaikki lapset ovat samalla viivalla, mutta nyt sukulaiset ja tuttavatkin ovat alkaneet huomata, että lapsista on tullut sisaruksia. Ystäväpariskunta puolestaan täydentää ja tukee toisiaan. Ovat kuin toistensa puuttuvat palaset. Molemmat ovat nähneet elämää, mutta se ei ole estänyt heitä lopulta päätymästä saman katon alle, yhdeksi perheeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti