Kirja: Vauvaa vailla

Klinikan ensikäynnillä hoitaja suositteli lukemaan Terhi Koulumiehen Vauvaa vailla -kirjan. Nyt luettuani ymmärrän, miksi hän suositteli kirjaa. Tunnistin monia ajatuksia ja tuntemuksia tältä hoitokierrokselta, joitain aikaisemmalta. Itse prosessia kuvattiin totuudenmukaisesti. Nyt vasta oikeastaan ymmärsin psykologin käyntienkin tarkoituksen.

Kirjaa lukiessa heräsi myös muutama jo aiemmin mielessä käynyt ajatus.

Kirjassa kuvataan hyvin ensimmäistä piikityskokemusta. Edellisellä hoitokierroksella piikit pisti aviomieheni ja minä odotin silmät kiinni hengitystä pidättäen. Ei se muistaakseni sattunut. Henkistä kanttia täytyy kerätä, että kykenen itse pistämään itseäni. Parilta kaveriltani jo kysyin, mutta kumma kyllä he eivät ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi.

Toinen herännyt ajatus koskee mahdollista tulevaa parisuhdetta. Olen jo vuosia miettinyt, millainen mies minun tulisi elämääni valita (minun valinnastanihan se yksinomaan on kiinni). Koska toivon saavani lapsia, olisi puolison syytä jakaa tämä toive. Mutta koska sairauteni vuoksi on epävarmaa tuleeko raskaus koskaan onnistumaan, olisi mielestäni harhaanjohtavaa antaa miehen uskoa, että tulemme saamaan yhteisiä lapsia.


Tätäkin kirjaa voisin suositella myös lapsettomuushoidoissa käyvien läheisille, jos haluavat ymmärtää enemmän hoidoista.

Terhi Koulumies: Vauvaa vailla. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-951-796-507-1